perjantai 3. toukokuuta 2013

Valoa

En voi olla kirjoittamatta tästä päivästä, niin kevyeltä tuntuu.

Jokin aika sitten vielä tuntui siltä, että tää kevät on mahdoton, opintopisteitä ja tenttejä liikaa, tietoa ja intoa liian vähän.

Mutta jotenkin nyt vain on toukokuu ja tänään viimeiset konseptit rustattu täyteen tekstiä tentissä, ja viimeinen esseekin kolahti luennoitsijan lokeroon. Loma! Vapaa-ajan lukeminen! Vihdoin uusin Sofi loppuun! Piirtäminen, kirjoittaminen, kaikki haaveilut ja muut kivat asiat jotka on jääneet ihan kokonaan paitsioon tämän kaiken urpoilun keskellä!


Ja mikä parasta: huomenna fiilistelemään Jukka Poikaa, ja sunnuntaina suvun uusi pikkuihminen saa nimen. Kun valo tulee niin sitten se oikeasti tulee.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Askel. Hyppy. Ojennus.

Mikä tunne se onkaan, kun on niin vimmatun kiva olla, jalka menee kohti korvaa, kädet huitoo jotain ja lattia päästää aina välillä jalkapohjista irti?

En edes muistanut, kuinka urheilu on aina ollut se, joka saa aivot toimimaan ja tuo korvien väliinkin huomattavasti valoisammat näkymät.

Tänään vatsalihasten krampatessa ajattelin, että helkkari, nyt en enää pidä vuoden taukoa hikitreenistä. Lähinnä siksi, että on niin kummaa kun yksinkertaisesti mikään ei sen jälkeen saa otsasuonta räjähdysvaaraan. Paitsi ehkä ne linkkuveitset.